Lahti. Kiekkokaupunki.

Joulupukin tuotua lätkäliput lähti meidän perhe (2 aikuista + 2 lasta) katsomaan matsia Pelicans-HIFK. Koska koko revohka oli liikekannalla, kävimme ensin kaupungissa syömässä ja vasta sitten suuntasimme Isku Areenalle. (kuva: Pelicansin FB-sivut)

Pukki oli ollut kaukaa viisas ja hankki liput toisesta katsomolohkosta, mihin perhelippuja olisi saanut. Perheliput nimittäin olisivat olleet vierasjoukkueen fanikatsomon vieressä ja epäilimme, että kielenkäyttö siellä ei olisi ollut lasten korville sopivaa. No, muutaman kerran lapset säikkyivät näilläkin paikoilla takana istuvien ärjyessä milloin mitäkin tuomiota vastaan.

Ennen peliä ehdin käydä fanituotemyymälässäkin. Mukaan tarttui tuubihuivien lisäksi tämä body serkun Lauri-vauvalle. Ai, ovat perheessä Kärppä-kannattajia...? ;)

Olen saanut katsoa lahtelaista kiekkoilua viitisentoista vuotta ja edelleenkään katsomossa ei ole äänekästä kannustusta ja hurraa-huutoja, mutta nykyään meteliä tuovat lärpyttimet, jotka löysivät tiensä lahtelaisiin kiekkokatsomoihin muutama vuosi sitten finaalien aikaan. Onneksi löysivät, muuten siellä ei kuuluisi kuin herjauksia kaikille sokeille homoille!

Totesin, että todelliset kiekkoasiantuntijat istuvat siellä katsomossa! Sieltä tuli syyt tappioputkelle, kunkin pelaajan ominaisuudet, kunkin pelaajan aikaansaannokset tappioputken aikaan, laukausten nopeudet, tuomareiden seksuaaliset mielenkiinnon kohteet sekä tuomareiden mahdolliset aistivammat. Tami & co. jäävät toiseksi näiden asiantuntijoiden edessä! Onneksi asiantuntevaa kommentointia Radio Voiman radiokuuntelijat (Radio Voimalla Pelicans-pelit suorana!) ja ennen peliä hetken verran myös halliyleisö sai kuulla Marko Jantuselta.

Perjantainen 0-3 tappio HIFK:ta vastaan kääntyi seuraavassa pelissä voitoksi SaiPaa vastaan. Hyvä Pelicans!